Searching

[Mirsko]

LU is focused guiding for seeing there is no real, inherent 'self' - what do you understand by this?
There's nobody who is making decissions, no "free will". We actually are like birds and bees knowing what to do without anticipation.

What are you looking for at LU?
Sort of awakening. How not to resist the life that wants to unfold through me. How to let loose, how to get rid of control and restrickting thoughts. To be childlike. Or something like that. I know i have to do this - so i'm looking forward what ever is coming from you.

What do you expect from a guided conversation?
Resiliency, that you are persistent and patient with me while i'm trying to understand and let loose. I know you are very capable and you have excellent questions. No doubt. Only if you get tired with me, please don't.

What is your experience in terms of spiritual practices, seeking and inquiry?
I've tried some systems. Always i've found them not suitable for me. They are sincere seekers but not real. They are believers. I want to find the "truth" and nothing but the truth. I have read about all that came to my reach. But not very deeply. I'm looking for something i know - but i don't know what it is, i only know what it isn't.
Near my heart is tao and it's "sister" zen. I also use the language of astrology, it tells you are not a free will but a ready-to-wear creature.

On a scale from 1 to 10, how willing are you to question any currently held beliefs about 'self? 11

[Multipass]

Hei Mirsko ja tervetuloa LU-foorumille.

Opastus pohjautuu osoittimiin, joiden avulla katsot ja havaitset itse, mitä on ja mitä ei ole löydettävissä.
Toimin mielelläni oppaanasi.

Olethan tutustunut foorumin sisältöön ja ohjeistuksiin?
Kaikkea ei löydy vielä suomeksi, mutta kysy jos jokin on epäselvää.

Keskustelun edetessä, käytä ystävällisesti lainauksia " ", maalaamalla kirjoittamastani viestistä ne kohdat joihin vastaat.
Mene kyseiseen postaukseen ja maalaa alue johon vastaat. Kyseisen postauksen oikeassa yläkulmassa on lainausmerkki ikoni ja sitä klikkaamalla, poimii sivusto maalaamasi alueen automaattisesti mukaan. Tee näin kaikille kohdille erikseen, joihin vastaat. Näin keskustelu pysyy helposti seurattavana. Huomioi myös, että kirjoitat vastauksesi vasta lainauskoodimerkintöjen jälkeen.

Kyseessä on suoraa havainnointia joten mielellään jätä kaikki muut henkiset harjoitteet tai lukemiset sivuun prosessin ajaksi. Jatkamme kunnes asia on sinulle täysin selvä. Aluksi on hyvä "unohtaa" kaikki, mitä olet tähän mennessä oppinut.
Emme käytä mitään opittuja käsitteitä ja ne saattavat jopa olla tiellä suoraa katsomista oivallettaessa.
On hyvä myös kirjoittaa päivittäin mikäli se vain on mahdollista. Siten fokus pysyy katsomisessa eikä katoa välillä.
Ilmoita myös mikäli et pääse vastaamaan lähipäivinä ja toimin samoin.

Mikäli olet valmis aloittamaan, kerro ensimmäiseksi, mitä ja mikä "minä" on sinulle tällä hetkellä.
Muista, että vääriä vastauksia ei ole ja vastaa täysin rehellisesti kaikesta, mitä matkalla koet. Siten pystyn seuraamaan, missä olet menossa ja löytämään toimivat "osoittimet".

Tervetuloa vielä kerran <3

[Mirsko]

Hei Mirsko ja tervetuloa LU-foorumille.

Opastus pohjautuu osoittimiin, joiden avulla katsot ja havaitset itse, mitä on ja mitä ei ole löydettävissä.
Toimin mielelläni oppaanasi.

Olethan tutustunut foorumin sisältöön ja ohjeistuksiin?
Kaikkea ei löydy vielä suomeksi, mutta kysy jos jokin on epäselvää.

Keskustelun edetessä, käytä ystävällisesti lainauksia " ", maalaamalla kirjoittamastani viestistä ne kohdat joihin vastaat.
Mene kyseiseen postaukseen ja maalaa alue johon vastaat. Kyseisen postauksen oikeassa yläkulmassa on lainausmerkki ikoni ja sitä klikkaamalla, poimii sivusto maalaamasi alueen automaattisesti mukaan. Tee näin kaikille kohdille erikseen, joihin vastaat. Näin keskustelu pysyy helposti seurattavana. Huomioi myös, että kirjoitat vastauksesi vasta lainauskoodimerkintöjen jälkeen.

Kyseessä on suoraa havainnointia joten mielellään jätä kaikki muut henkiset harjoitteet tai lukemiset sivuun prosessin ajaksi. Jatkamme kunnes asia on sinulle täysin selvä. Aluksi on hyvä "unohtaa" kaikki, mitä olet tähän mennessä oppinut.
Emme käytä mitään opittuja käsitteitä ja ne saattavat jopa olla tiellä suoraa katsomista oivallettaessa.

On hyvä myös kirjoittaa päivittäin mikäli se vain on mahdollista.

Hei Mirsko ja tervetuloa LU-foorumille.

Opastus pohjautuu osoittimiin, joiden avulla katsot ja havaitset itse, mitä on ja mitä ei ole löydettävissä.
Toimin mielelläni oppaanasi.

Olethan tutustunut foorumin sisältöön ja ohjeistuksiin?
Kaikkea ei löydy vielä suomeksi, mutta kysy jos jokin on epäselvää.

Keskustelun edetessä, käytä ystävällisesti lainauksia " ", maalaamalla kirjoittamastani viestistä ne kohdat joihin vastaat.
Mene kyseiseen postaukseen ja maalaa alue johon vastaat. Kyseisen postauksen oikeassa yläkulmassa on lainausmerkki ikoni ja sitä klikkaamalla, poimii sivusto maalaamasi alueen automaattisesti mukaan. Tee näin kaikille kohdille erikseen, joihin vastaat. Näin keskustelu pysyy helposti seurattavana. Huomioi myös, että kirjoitat vastauksesi vasta lainauskoodimerkintöjen jälkeen.

Kyseessä on suoraa havainnointia joten mielellään jätä kaikki muut henkiset harjoitteet tai lukemiset sivuun prosessin ajaksi. Jatkamme kunnes asia on sinulle täysin selvä. Aluksi on hyvä "unohtaa" kaikki, mitä olet tähän mennessä oppinut.
Emme käytä mitään opittuja käsitteitä ja ne saattavat jopa olla tiellä suoraa katsomista oivallettaessa.
On hyvä myös kirjoittaa päivittäin mikäli se vain on mahdollista. Siten fokus pysyy katsomisessa eikä katoa välillä.
Ilmoita myös mikäli et pääse vastaamaan lähipäivinä ja toimin samoin.

Mikäli olet valmis aloittamaan, kerro ensimmäiseksi, mitä ja mikä "minä" on sinulle tällä hetkellä.
Muista, että vääriä vastauksia ei ole ja vastaa täysin rehellisesti kaikesta, mitä matkalla koet. Siten pystyn seuraamaan, missä olet menossa ja löytämään toimivat "osoittimet".

Tervetuloa vielä kerran <3

On hyvä myös kirjoittaa päivittäin mikäli se vain on mahdollista. Siten fokus pysyy katsomisessa eikä katoa välillä.
Ilmoita myös mikäli et pääse vastaamaan lähipäivinä ja toimin samoin.

Mikäli olet valmis aloittamaan, kerro ensimmäiseksi, mitä ja mikä "minä" on sinulle tällä hetkellä.
Muista, että vääriä vastauksia ei ole ja vastaa täysin rehellisesti kaikesta, mitä matkalla koet. Siten pystyn seuraamaan, missä olet menossa ja löytämään toimivat "osoittimet".

Tervetuloa vielä kerran <3

Hei Mirsko ja tervetuloa LU-foorumille.

Opastus pohjautuu osoittimiin, joiden avulla katsot ja havaitset itse, mitä on ja mitä ei ole löydettävissä.
Toimin mielelläni oppaanasi.

Olethan tutustunut foorumin sisältöön ja ohjeistuksiin?
Kaikkea ei löydy vielä suomeksi, mutta kysy jos jokin on epäselvää.

Keskustelun edetessä, käytä ystävällisesti lainauksia " ", maalaamalla kirjoittamastani viestistä ne kohdat joihin vastaat.
Mene kyseiseen postaukseen ja maalaa alue johon vastaat. Kyseisen postauksen oikeassa yläkulmassa on lainausmerkki ikoni ja sitä klikkaamalla, poimii sivusto maalaamasi alueen automaattisesti mukaan. Tee näin kaikille kohdille erikseen, joihin vastaat. Näin keskustelu pysyy helposti seurattavana. Huomioi myös, että kirjoitat vastauksesi vasta lainauskoodimerkintöjen jälkeen.

Kyseessä on suoraa havainnointia joten mielellään jätä kaikki muut henkiset harjoitteet tai lukemiset sivuun prosessin ajaksi. Jatkamme kunnes asia on sinulle täysin selvä. Aluksi on hyvä "unohtaa" kaikki, mitä olet tähän mennessä oppinut.
Emme käytä mitään opittuja käsitteitä ja ne saattavat jopa olla tiellä suoraa katsomista oivallettaessa.
On hyvä myös kirjoittaa päivittäin mikäli se vain on mahdollista. Siten fokus pysyy katsomisessa eikä katoa välillä.
Ilmoita myös mikäli et pääse vastaamaan lähipäivinä ja toimin samoin.

Mikäli olet valmis aloittamaan, kerro ensimmäiseksi, mitä ja mikä "minä" on sinulle tällä hetkellä.
Muista, että vääriä vastauksia ei ole ja vastaa täysin rehellisesti kaikesta, mitä matkalla koet. Siten pystyn seuraamaan, missä olet menossa ja löytämään toimivat "osoittimet".

Tervetuloa vielä kerran <3

mitä ja mikä "minä" on sinulle tällä hetkellä.
Eka teksti ilmeisesti häipyi!?
Vaikuttaa hankalalta - tai sitten vaan aivot ei jaksa. ;-)
Menin painamaan preview- nappulaa enkä enää löydä kirjoittamaani.
No. Koen "minän" kaverina, jonka kanssa elän. Välillä minä on hankala, välillä unohdan hänet - hetkeksi. Välillä minä pomottaa. En tiedä sotkenko nyt tunteet, ajatukset, uskomukset, asenteet tms minään. Vai kuuluuko siihen koko paketti? Hämmentävää tuo minä-juttu. Olen lueskellut teidän juttujanne: portinmurskaajaa ja forumiakin.
Olen sanonut jo pienenä, että jos elämän voisi suorittaa kirjallisesti, saisin varmaan täydet pisteet. ;-) Mutta käytäntö on eri juttu. Äly tajuu, mutta minä ei. Tai mikä minä nyt sitten onkaan, jos sitä ei edes ole.
Toivottavasti saat tästä jotain tolkkua.

[Multipass]

Tervehdys,
Tuo lainausmerkkiasia tulee tutuksi ajan kanssa. Maalaa pelkästään se osa tekstiä, jonka haluat tuoda mukaan. Ei kaikkea.
Ja jokainen kohta sitten erikseen sen jälkeen, kun olet vastannut edelliseen. Puhelimella homma ei oikein toimi, mutta tietokoneella pitäisi pelata hyvin.

Aloitetaan heti tutustumalla siihen, miten katsominen tapahtuu. Se ei ole perinteistä ajattelemista siinä muodossa, jossa olemme tottuneet sitä tekemään. Lähdetään yksinkertaistamaan asiaa.

Koen "minän" kaverina, jonka kanssa elän. Välillä minä on hankala, välillä unohdan hänet - hetkeksi. Välillä minä pomottaa.

Missä tämä "kaveri" sijaitsee?
Ja mikä on se, joka kokee elävänsä sen kanssa?
Onko sinuja useita?

Koita paikallistaa se "minä", joka kokee olevansa tekijä, päättäjä ja erillinen persoona.
Palataan meidän perusaisteihimme, joiden avulla voidaan kaikki oleva osoittaa.

Hajuaisti = tuoksuja on aistittavissa
Makuaisti = makuja on aistittavissa
Tuntoaisti = fyysisiä tuntemuksia ja tunteita on aistittavissa.
Kuuloaisti = ääniä kuuluu
Näköaisti = värejä on havaittavissa
Lisäksi ajattelua tapahtuu.

Palaa aina näihin, kun etenet katsomisessa.

Tarvitseeko mitkään näistä edellä mainituista ominaisuuksista erillistä tekijää, joka pitää huolen, että ne tapahtuvat?
Mihin näistä aistien välittämistä kokemuksista "minä" sijoittuu?

Pysähdy ja tunne. Keskity tarkastelemaan missä minä on havaittavissa.
Kerro mitä löydät. Älä käytä ajattelun luomia käsityksiä ja tarinoita. Kerro pelkästään mistä minä löytyy ja missä muodossa.

Mukavaa tutkimusmatkaa :)

[Mirsko]

Tervehdys,
Tuo lainausmerkkiasia tulee tutuksi ajan kanssa. Maalaa pelkästään se osa tekstiä, jonka haluat tuoda mukaan. Ei kaikkea.
Ja jokainen kohta sitten erikseen sen jälkeen, kun olet vastannut edelliseen. Puhelimella homma ei oikein toimi, mutta tietokoneella pitäisi pelata hyvin.

Aloitetaan heti tutustumalla siihen, miten katsominen tapahtuu. Se ei ole perinteistä ajattelemista siinä muodossa, jossa olemme tottuneet sitä tekemään. Lähdetään yksinkertaistamaan asiaa.

Koen "minän" kaverina, jonka kanssa elän. Välillä minä on hankala, välillä unohdan hänet - hetkeksi. Välillä minä pomottaa.

Missä tämä "kaveri" sijaitsee?
Ja mikä on se, joka kokee elävänsä sen kanssa?
Onko sinuja useita?

Onko sinuja useita?

Välillä tuntuu, että päässä on melkoinen melske. Ovatko ne vain ajatuksia, uskomuksia? Vai miten niihin pitäisi suhtautua? Sivuuttaa ne? Välillä se onnistuu, kun "jostain" tulee niin voimakas tunne/tarve, että sitä vain tekee/ menee ajattelematta. Tähän varman pitää pyrkiä?

Tästä herää kysymys, että pitääkö myös puhua "ajattelematta"? Tätä olen tehnyt ja joskus kauan sitten yksi kaveri sanoi, että lyön häntä metrisellä halolla. Hän sanoi miettineensä, tarvitseeko hän sitä ja tuli tulokseen, että tarvitsee. Olen kovasti vähäntänyt /pehmentänyt (omasta mielestäni) tätä ominaisuutta.
Kovasti olen yrittänyt kouluttaa itseäni, minääni. Ja etsiä. ;-)

Koita paikallistaa se "minä", joka kokee olevansa tekijä, päättäjä ja erillinen persoona.

Koita paikallistaa se "minä", joka kokee olevansa tekijä, päättäjä ja erillinen persoona.
Se on jossain ulkopuolellani, etäällä, muttei kaukana. Siihen saa yhteyden hiljaisuudessa.

Tarvitseeko mitkään näistä edellä mainituista ominaisuuksista erillistä tekijää, joka pitää huolen, että ne tapahtuvat?
Mihin näistä aistien välittämistä kokemuksista "minä" sijoittuu?

Tavallaan tarvitsee. Ei varsinaiseen aistimiseen, mutta aistittavien havaitsemiseen tarvitaan. Jos pää on täynnä ajatuksia, sitä ei näe eikä kuule mitään ympäristöstään. Minä- minä-ihmisen kanssa kun keskustelee, siitä ei tule mitään.

Minä sijoittuu tulkintaan, tajuamiseen, nimeämiseen. Hmm... Onko "väärin", jos luontoretkelllä nimeän kasveja, lintuja, osoitan sormella asioita? niin, joku tulee kateelliseksi/ ilkeäksi ja jos en kerro, mutta tulee puhetta mitä siellä oli ja sanon, sitten joku suuttuu. Pieni minä häkeltyy. siis se, jota ei ole. Se joka aistii vihamielisyyden. - - - Vihamielisyys on aistittavissa. Suuttumus on aistittavissa. Ei tarvitse analysoida, ei psykologisoida, ei "ymmärtää". Asia vain on näin. Höh! Tuntuupä päässä oudolta. Nyt itkettää. A-pu-va!
Huh, rauhallinen ja rauhaton olo yhtä aikaa. Painava ja kevyt. Irti ja kiinni/takertunut. Outoa. Jotain tapahtui ja tapahtuu. Menen sulattelemaan.

Palataan meidän perusaisteihimme, joiden avulla voidaan kaikki oleva osoittaa.

Hajuaisti = tuoksuja on aistittavissa
Makuaisti = makuja on aistittavissa
Tuntoaisti = fyysisiä tuntemuksia ja tunteita on aistittavissa.
Kuuloaisti = ääniä kuuluu
Näköaisti = värejä on havaittavissa
Lisäksi ajattelua tapahtuu.

Palaa aina näihin, kun etenet katsomisessa.

Tarvitseeko mitkään näistä edellä mainituista ominaisuuksista erillistä tekijää, joka pitää huolen, että ne tapahtuvat?
Mihin näistä aistien välittämistä kokemuksista "minä" sijoittuu?

Pysähdy ja tunne. Keskity tarkastelemaan missä minä on havaittavissa.
Kerro mitä löydät. Älä käytä ajattelun luomia käsityksiä ja tarinoita. Kerro pelkästään mistä minä löytyy ja missä muodossa.

Mukavaa tutkimusmatkaa :)

Mukavaa tutkimusmatkaa :)

Kiitos, kiitos, kiitos!!

Ihanaa kun löydyit tosi nopeasti. Koin heti läsnäolosi lempeänä, rakastavana. "Enkelikokemus" :-)

Nyt oon sekaisin ja menen "haukkkomaan henkeä".

Kirjoitan lisää myöhemmin. Tää täältä.

[Multipass]

Tervehdys,
Alkuun pääseminen on aina hankalinta, sillä tarkoitus on löytää aistihavainnointiin pohjautuva tarkkailu.
Olemme niin tottuneet ajattelemaan kaiken havaitun, joten "tarinat" havaintojen ympärille rakentuu huomaamatta.
Nyt siis pyritään näkemään puhdas havainto ennen kuin selitykset havaitun suhteen sekoittuvat asiaan.
Eli katsominen on pelkästään sellaisen huomaamista, minkä voi aistein todentaa. Ei merkityksiä ja selityksiä.
Vie helposti jonkin aikaa, ennen kuin oivaltaa eron.
Ohitan tarkoituksella tekstistäsi kysymykset ja oletukset. Pystyt myöhemmin tarkistamaan ne itse.

Minä sijoittuu tulkintaan, tajuamiseen, nimeämiseen. Hmm... Onko "väärin", jos luontoretkelllä nimeän kasveja, lintuja, osoitan sormella asioita?

Aloitetaan tästä, jotta voit katsoa ja saada selkeyden havainnon ja siihen liittyvän ajattelun erosta.
Kaikki ajatukset ovat sanoja. Kaikki sanat (kieli) on opittua.
Kun synnyt fyysiseen maailmaan, tulet tänne ilman ensimmäistäkään sanaa tai merkitystä millekään, mitä havaitset aistien välityksellä. Koita nyt lähestyä asiaa samoin.

Katso nyt siitä missä olet ympärillesi. Katso näkymää yhtenä isona kuvana. Tarkkaile kuinka ajatukset alkavat erottelemaan näkymästä erillisiä osia ja antaa niille nimet. Puhun "laputtamisesta". Ajattelu laputtaa kaikkea erottuvaa sen mukaan, miksi olemme oppineet ne nimeämään. Tarkkaile ajatuksiasi, kun katsot näkymää.
Sen jälkeen tarkkaile näkymää uudelleen siten, että ennen ajattelun puuttumista asiaan, voit havaita vain värejä. Eri värejä ja sävyjä.
Katso onko mikään erillään toisistaan jos keskityt pelkkään näköaistin havaintoon?
Jos et tietäisi minkään nähdyn nimeä tai merkitystä, voitko sanoa näkymässä olevan erillisiä kuvia vai onko kyseessä yksi näkymä, jossa ilmenee paljon eri sävyjä? Huomaa kuinka muodoiksi kutsumamme rajat rakentuvat sävyjen vaihtumisten kohdalla.

Syvenny havaitsemiseen ja tarkkaile ajattelua. Huomaa, miten jokainen ajatus on syntynyt tietoisuuteesi.
Jos pyydän sinua ajattelemaan kiinaksi (olettaen ettet osaa sitä :)) niin pystytkö määrittelemään näkymää sanoin?
Lakkaako näköhavainto olemasta, jos et määritä sitä mitenkään?

Ennen opitun astumista kuvaan, voimme sanoa näköaistin tuottamasta näkymästä pelkästään, että värejä havaitaan.

Koita erottaa kaikki selittäminen siitä, mitä on suoraan raakana havaittavissa. Havainto ennen kuin tiedät ensimmäistäkään merkitystä millekään. Havainto ilmenee, mutta sitä koskeva tarina on keksittyä ja opittua selitystä havaittua kuvailemaan. Havainto on, mutta kuvailu on opittua ja kuviteltua.

Ei mennä tämän pidemmälle. Tee tämän havainnointia niin, että tunnistat sanaselitysten eron suorasta havainnon kohteesta.

Koita keskittyä vain tähän. Älä ajattele mitään merkityksiä eteenpäin tai miksi niitä tarvittaisiin.
Sulje silmät ja avaa ne sitten uudelleen. Huomaa kuinka näkymä ilmestyy kokonaisuudessaan heti ilman, että sinun täytyy luetella kaikki sen yksityiskohdat erikseen, jotta se ilmenisi.

Koita vastata jokaiseen kysymykseen erikseen siten, että todella koet ja havainnoit, miten koet sen.
Kerro mitä ilmenee. <3

[Mirsko]

Lakkaako näköhavainto olemasta, jos et määritä sitä mitenkään? Ai, nyt quote tuli tänne.

Havainto siinä hetkessä ei lakkaa olemasta, mutta siitä ei synny muistikuvaa an sich - itsekseen/ itselleen/ tietoisuuteen/ muisteltavaksi . Olin joskus vaiheessa, jossa näin oli. Jos kukaan ei kysy mitään, ei mitään muistikuvaa ole. Joku kysyi tilanteesta jotain, ja "näin" myös taakseni. Pystyin kertomaan kaiken joka puolelta yksityiskohtaisesti, vaikka tilanne oli jo ohi. Mikään ei tullut tietoisesta, ajatellusta muistista. "Siirryin" takaisin siihen tilanteeseen ja paikkaan - näin kaiken. Kaikki oli kirkasta. Se oli "kylmä" vaihe, tunteeton, en pitänyt sellaisesta olennosta. Tuntui, että joku ohjasi minua ja teki minusta robotin. Taistelin itseni takaisin ihmiseksi.

"Nyt siis pyritään näkemään puhdas havainto..." Puhdas havainto on tunteeton! Asiat vain ovat. Ne eivät herätä tunteita, ei mitään. Kaikki on sitten "kuollutta", merkityksetöntä!
Täytyy miettiä haluanko tuota. Kylmä robotti. Ei innosta. Se ei todellakaan tuntunut ihmisen elämältä.

Eilisestä vielä sen verran, että kysessä ei ollut "Pirkka talousvalaistus" vaan jotain muuta. Olo on ollut kevyempi, nukuin koko yön, hoidin asioita. Illalla tajusin, että sain aikaiseksi monenlaista. Joten eiliset "havaintoni" eivät olleet kylmiä. Olisin säikähtänyt ja lopettanut "virtauksen".

Jonkinlainen kokijahan täytyy jäädä, jokin osa, muuten ei ole minkäänlaista reaktiota mihinkään. Voisi siirtyä vuorille ja sulautua kaikkeuteen. Se siitä elämästä sitten.

Vaan etpä ole vuorilla sinäkään. ;-) Liekö edes tavoitteesi.

Juu, jatketaan pohdintoja. Kiitos kun olet. :-)



Tervehdys,
Alkuun pääseminen on aina hankalinta, sillä tarkoitus on löytää aistihavainnointiin pohjautuva tarkkailu.
Olemme niin tottuneet ajattelemaan kaiken havaitun, joten "tarinat" havaintojen ympärille rakentuu huomaamatta.
ennen kuin selitykset havaitun suhteen sekoittuvat asiaan.
Eli katsominen on pelkästään sellaisen huomaamista, minkä voi aistein todentaa. Ei merkityksiä ja selityksiä.
Vie helposti jonkin aikaa, ennen kuin oivaltaa eron.
Ohitan tarkoituksella tekstistäsi kysymykset ja oletukset. Pystyt myöhemmin tarkistamaan ne itse.

Minä sijoittuu tulkintaan, tajuamiseen, nimeämiseen. Hmm... Onko "väärin", jos luontoretkelllä nimeän kasveja, lintuja, osoitan sormella asioita?

Aloitetaan tästä, jotta voit katsoa ja saada selkeyden havainnon ja siihen liittyvän ajattelun erosta.
Kaikki ajatukset ovat sanoja. Kaikki sanat (kieli) on opittua.
Kun synnyt fyysiseen maailmaan, tulet tänne ilman ensimmäistäkään sanaa tai merkitystä millekään, mitä havaitset aistien välityksellä. Koita nyt lähestyä asiaa samoin.

Katso nyt siitä missä olet ympärillesi. Katso näkymää yhtenä isona kuvana. Tarkkaile kuinka ajatukset alkavat erottelemaan näkymästä erillisiä osia ja antaa niille nimet. Puhun "laputtamisesta". Ajattelu laputtaa kaikkea erottuvaa sen mukaan, miksi olemme oppineet ne nimeämään. Tarkkaile ajatuksiasi, kun katsot näkymää.
Sen jälkeen tarkkaile näkymää uudelleen siten, että ennen ajattelun puuttumista asiaan, voit havaita vain värejä. Eri värejä ja sävyjä.
Katso onko mikään erillään toisistaan jos keskityt pelkkään näköaistin havaintoon?
Jos et tietäisi minkään nähdyn nimeä tai merkitystä, voitko sanoa näkymässä olevan erillisiä kuvia vai onko kyseessä yksi näkymä, jossa ilmenee paljon eri sävyjä? Huomaa kuinka muodoiksi kutsumamme rajat rakentuvat sävyjen vaihtumisten kohdalla.

Syvenny havaitsemiseen ja tarkkaile ajattelua. Huomaa, miten jokainen ajatus on syntynyt tietoisuuteesi.
Jos pyydän sinua ajattelemaan kiinaksi (olettaen ettet osaa sitä :)) niin pystytkö määrittelemään näkymää sanoin?
Lakkaako näköhavainto olemasta, jos et määritä sitä mitenkään?

Ennen opitun astumista kuvaan, voimme sanoa näköaistin tuottamasta näkymästä pelkästään, että värejä havaitaan.

Koita erottaa kaikki selittäminen siitä, mitä on suoraan raakana havaittavissa. Havainto ennen kuin tiedät ensimmäistäkään merkitystä millekään. Havainto ilmenee, mutta sitä koskeva tarina on keksittyä ja opittua selitystä havaittua kuvailemaan. Havainto on, mutta kuvailu on opittua ja kuviteltua.

Nyt siis pyritään näkemään puhdas havainto

Ei mennä tämän pidemmälle. Tee tämän havainnointia niin, että tunnistat sanaselitysten eron suorasta havainnon kohteesta.

Koita keskittyä vain tähän. Älä ajattele mitään merkityksiä eteenpäin tai miksi niitä tarvittaisiin.
Sulje silmät ja avaa ne sitten uudelleen. Huomaa kuinka näkymä ilmestyy kokonaisuudessaan heti ilman, että sinun täytyy luetella kaikki sen yksityiskohdat erikseen, jotta se ilmenisi.

Koita vastata jokaiseen kysymykseen erikseen siten, että todella koet ja havainnoit, miten koet sen.
Kerro mitä ilmenee. <3

[Multipass]

Hei Mirsko,

Havainto siinä hetkessä ei lakkaa olemasta, mutta siitä ei synny muistikuvaa an sich - itsekseen/ itselleen/ tietoisuuteen/ muisteltavaksi .

Toistaiseksi et ole vielä ryhtynyt katsomaan/tarkistamaan kuinka asia on. Vastaat "muistin" varassa uskomuksista käsin.
Kaikki mitä tarvitset selkeyden oivaltamiseen, on tässä NYT-hetkessä läsnä.
Kerrot menneeseen pohjautuvasta kokemisesta. Onko se nyt?
Missä sijaitsee se, joka pitää tai ei pidä?
Minun muistoni, minun elämäni, minun ajatukseni, minun arvoni.....
Jos tällainen hallitsija ja päättäjä on olemassa jossain havaittavassa muodossa, täytyy sen löytyä ja olla paikallistettavissa.

Mihin sijoitat nimilapun "minä", "Mirsko". Mistä löytyy se, mikä on nimetty minäksi?
Etsi oikeasti, älä etsi ajatuksista vaan havainnoi.

Puhdas havainto on tunteeton! Asiat vain ovat. Ne eivät herätä tunteita, ei mitään. Kaikki on sitten "kuollutta", merkityksetöntä!
Täytyy miettiä haluanko tuota. Kylmä robotti. Ei innosta. Se ei todellakaan tuntunut ihmisen elämältä.

Tällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tuo on oletusta ja ajattelua jälleen.
Tarkoitus on huomata ero havainnon kohteelta ja sitä kuvaavilta tarinoilta.
Mikä on se, joka luo mielikuvan ja haluaa? Missä se haluaja on?
Mikä pelkää menettävänsä jotain?

Jätä keskustenlun ajaksi kaikki mielipiteesi ja käsityksesi pois. Katso puhtain silmin tietämättömyydestä käsin kaikkea mitä pyydän. Voit poimia kaikki käsityksesi kyytiin sen jälkeen. Mitään et menetä.

Tarkkaile ajattelua.
Mistä ajatukset tulevat? Minne ne menevät?
Saatko sinä ajattelun ilmenemisen aikaan vai tapahtuuko se itsekseen?
Pystytkö lopettamaan ajattelun vaikkapa vain minuutiksi, siten ettei yhtäkään ajatusta ilmene?
Pystytkö sanomaan, mikä seuraava ajatuksesi on?

Keskity tekemään harjoitus kokemisen kautta. Pysymme ajattelussa ja kaiken laputtamisessa kunnes näet olevan ja sitä kuvaavan tarinan eron.

[Mirsko]

Hei Multipass!

Eilinen tekstini näköjään katosi kokonaan!?! Yritän muistaa, mitä kirjoitin. Tai sitten en. No en.

Mistä ajatukset tulevat? Minne ne menevät?
Saatko sinä ajattelun ilmenemisen aikaan vai tapahtuuko se itsekseen?
Pystytkö lopettamaan ajattelun vaikkapa vain minuutiksi, siten ettei yhtäkään ajatusta ilmene?
Pystytkö sanomaan, mikä seuraava ajatuksesi on?

En tiedä. En tiedä.
JOskus ajatus syntyy aistimisen aiheuttamana. Joku mitä näen tai kuulen synnyttää ajatusksen tai ajatusketjun.
Kyllä ajatus ilmenee omia aikojaan ihan itsekseen.
Käskien en pysty lopettamaan ajattelua. Mutta välillä olen pitkiäkin aikoja ajattelematta. Esimerkiksi yksin luonnossa syntyy vain havaintoja, ei tulkintoja eikä ajatuksia. Samoin kun keskityn johonkin tekemiseen. Ainakin ajattelu vähenee oleellisesti. Ajatukset keskittyvät vain ja ainoastaan tuohon hetkeen, tekemiseen. Ja niitä syntyy harvakseen, jos ollenkaan.
Samoin tietty rutiinit tapahtuvat ajattelematta.
Kriisitilanteet. Automaattiohjaus napsahtaa päälle.

Kirjoitan. Sormet etsivät kirjaimia näppiksestä. Ajattelua tapahtuu. Musiikkia ilmenee, turhan kovaa. ;-)
Katson kampaa. Ajatuksia ei ilmene. Näen näpppiksen. Sormet liikkuvat. Hartioissa ilmenee kipua. Siis aistin. Ajatus tapahtui. Aistin näppiksen. Ajatuksia ei tapahdu. Ajatuksettomuutta. Tuijotan ruutua eli aistin sen. Näköaistimus tapahtuu. Hurina - kuuloaistimus tapahtuu. Keskityttymistä tapahtuu. Tyhjää, täyttä. Lintujen ääntä on aistittavissa. Keskittymistä tapahtuu lisää.

Toivottavasti tämä lähtee.

Kiitos kärsivällisyydestä.

-mirsko

Hei Mirsko,

Havainto siinä hetkessä ei lakkaa olemasta, mutta siitä ei synny muistikuvaa an sich - itsekseen/ itselleen/ tietoisuuteen/ muisteltavaksi .

Toistaiseksi et ole vielä ryhtynyt katsomaan/tarkistamaan kuinka asia on. Vastaat "muistin" varassa uskomuksista käsin.
Kaikki mitä tarvitset selkeyden oivaltamiseen, on tässä NYT-hetkessä läsnä.
Kerrot menneeseen pohjautuvasta kokemisesta. Onko se nyt?
Missä sijaitsee se, joka pitää tai ei pidä?
Minun muistoni, minun elämäni, minun ajatukseni, minun arvoni.....
Jos tällainen hallitsija ja päättäjä on olemassa jossain havaittavassa muodossa, täytyy sen löytyä ja olla paikallistettavissa.

Mihin sijoitat nimilapun "minä", "Mirsko". Mistä löytyy se, mikä on nimetty minäksi?
Etsi oikeasti, älä etsi ajatuksista vaan havainnoi.

Puhdas havainto on tunteeton! Asiat vain ovat. Ne eivät herätä tunteita, ei mitään. Kaikki on sitten "kuollutta", merkityksetöntä!
Täytyy miettiä haluanko tuota. Kylmä robotti. Ei innosta. Se ei todellakaan tuntunut ihmisen elämältä.

Tällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tuo on oletusta ja ajattelua jälleen.
Tarkoitus on huomata ero havainnon kohteelta ja sitä kuvaavilta tarinoilta.
Mikä on se, joka luo mielikuvan ja haluaa? Missä se haluaja on?
Mikä pelkää menettävänsä jotain?

Jätä keskustenlun ajaksi kaikki mielipiteesi ja käsityksesi pois. Katso puhtain silmin tietämättömyydestä käsin kaikkea mitä pyydän. Voit poimia kaikki käsityksesi kyytiin sen jälkeen. Mitään et menetä.

Tarkkaile ajattelua.
Mistä ajatukset tulevat? Minne ne menevät?
Saatko sinä ajattelun ilmenemisen aikaan vai tapahtuuko se itsekseen?
Pystytkö lopettamaan ajattelun vaikkapa vain minuutiksi, siten ettei yhtäkään ajatusta ilmene?
Pystytkö sanomaan, mikä seuraava ajatuksesi on?

Keskity tekemään harjoitus kokemisen kautta. Pysymme ajattelussa ja kaiken laputtamisessa kunnes näet olevan ja sitä kuvaavan tarinan eron.

[Multipass]

Hei ja hienoa, nyt alat lähestyä suoraa havainnointia <3

Ensin hieman vielä tuosta tekstin lainausominaisuudesta. Maalaa hiirellä edellisestä postauksesta vain ne lauseet joihin vastaat. Eli paina ensin post reply, jotta uusi kirjoitusalusta aukeaa ja sen jälkeen vieritä edelliseen postaukseen, maalaa lause johon olet vastaamassa, vieritä edellisen postauksen yläreunaan ja paina oikeassa ylälaidassa olevaa "" merkkiä.
Tämä toiminto poimii vain sen lauseen suoraan uuteen kirjoitukseesi mukaan.
Näet lainaamasi tekstin perässä hakasulut joiden sisällä kenoviiva ja sana quote.
Kirjoita sen merkin jälkeen vasta oma vastauksesi. Laita vaikka yksi rivinvaihto ensin merkin perään.
Käy tekemässä samoin seuraavalle lauseelle, jonka lainaat ja johon vastaat. Näin ketjua on helppo seurata.
Kirjoittamasi kentän alalaidassa on painike preview, jonka kautta voit käydä katsomassa miltä postauksesi näyttää ennen kuin julkaiset sen. Voit harjoitella lainausmerkkitoiminnon käyttöä.

Tarkkaile nyt samalla tavoin minää.
Missä voit osoittaa sen olevan aistimusten avulla?

JOskus ajatus syntyy aistimisen aiheuttamana. Joku mitä näen tai kuulen synnyttää ajatusksen tai ajatusketjun.

Tämä on hyvä havainto. Eli aistiminen tapahtuu, mikä saa ajatuksia ilmenemään.

Käskien en pysty lopettamaan ajattelua. Mutta välillä olen pitkiäkin aikoja ajattelematta. Esimerkiksi yksin luonnossa syntyy vain havaintoja, ei tulkintoja eikä ajatuksia. Samoin kun keskityn johonkin tekemiseen. Ainakin ajattelu vähenee oleellisesti. Ajatukset keskittyvät vain ja ainoastaan tuohon hetkeen, tekemiseen. Ja niitä syntyy harvakseen, jos ollenkaan.
Samoin tietty rutiinit tapahtuvat ajattelematta.
Kriisitilanteet. Automaattiohjaus napsahtaa päälle.

Tarkkaile kirjoittamassasi sitä, että kerrot asiaa muistinvaraisesti. Ajattelu siis kertoo mitä on havainnut aiemmin.
Nyt on tarkoitus tarkastella vain NYT-hetkessä tapahtuvaa havaintoa. Eli kerro suorasta tämänhetkisestä kokemisesta käsin. Viimeinen osiosi näppäilyn havainnoinnista oli suorasta kokemisesta käsin kuvailtua.
Löydä ero siinä, mikä tulee pelkästään menneen muistelemisesta eli jostain, mitä ei ole havaittavissa juuri nyt.

Tarkastele ajattelua. Mikä on ajatus? Ovatko ajatukset eriarvoisia? Onko ajatuksella minkäänlaista vaikutusta sinuun, jos siihen ei kiinnitä mitään aistimuksia (tunteita, merkityksiä).

Tee harjoitus jossa katselet ympärillesi ja käytät kaikkia aisteja havainnointiin.
Tarkkaile ajatuksia, jotka nimeävät kaikkea havaittua. Kun ajatus jonkin suhteen ilmenee (nimeäminen tai muu kuvailu),
tarkista viittaako ajatus johonkin suoraan havaittavissa olevaan kohteeseen.
Havaitse ero olevalla ja kuvitellulla.

Erota ajattelusta konseptit, joille ei löydy suoraa havaittua kohdetta.
Esimerkiksi sana Yliopisto. Sellaisenaan sitä ei voi ripustaa minkään päälle, mutta ajattelumme antaa käsityksen, että se muodostuu rakennuksesta, opettajista, oppilaista, oppimisesta jne. Kyseessä siis pelkkä mielikuva, joka on nimetty kommunikoinnin helpottamiseksi. Sana yliopisto ei siten ole todellinen tai havaittavissa, mutta paikanpäällä ollessa erilaisia sen komponentteja voidaan aistia. Rakennus on, mutta se on rakennus. Ihmiset ovat, mutta he ovat ihmisiä.

Tarkastele nyt samoin käsitystäsi minästä. Onko minä olemassa, vai onko se vain kuviteltu sana?

Tutki näitä suoraan havainnoimalla. Älä ohita pelkällä älyllisellä päättelyllä.
Katso niin, että oivallat mikä on todella havaittavissa, ja mille kaikelle ajattelulle löytyy selkeä kohde, mihin ne osoittavat.

Kerro mitä huomaat :)

[Mirsko]

Hei Multipass,

kiitos kannustuksesta!

Tarkastele ajattelua. Mikä on ajatus? Ovatko ajatukset eriarvoisia? Onko ajatuksella minkäänlaista vaikutusta sinuun, jos siihen ei kiinnitä mitään aistimuksia (tunteita, merkityksiä).

Ajatus vaikuttaa näkö- ja/ tai kuuloaistimukselta, mutta en tiedä mikä se on. Ajatuksilla on se arvo, minkä niille antaa. Itse asiassa ajatuksilla ei ole mitään vaikutusta, jos en pysähdy sen ääreen. Jos en ala pohtia sitä.

Tee harjoitus jossa katselet ympärillesi ja käytät kaikkia aisteja havainnointiin.
Tarkkaile ajatuksia, jotka nimeävät kaikkea havaittua. Kun ajatus jonkin suhteen ilmenee (nimeäminen tai muu kuvailu),
tarkista viittaako ajatus johonkin suoraan havaittavissa olevaan kohteeseen.
Havaitse ero olevalla ja kuvitellulla.

Ikkuna on auki, aistin tuulen huminaa, hiljaisuutta. Näppiksen yllä on valo, koska sisällä on hämärää. Onko jälkimmäinen (sisällä on hämärää) kuvittelua? Se on ainakin johtopäätös vaikka 'sisällä on hämärää' on havaittavissa.
'Tämä vaatii keskittymistä' on ajatus ja havainto. Onko se oleva vai kuvittelua? Aistin keskittymistä. Juu.

Onko minä olemassa, vai onko se vain kuviteltu sana?

No, pikkusen älyllistän. Minä on sovittu käsite eli kuviteltu sana. Minän kun hajottaa osiin, niin mitään ei löydy. Ihmisen kun hajottaa osiin, niin sielua ei löydy.
Tästä tulee kuitenkin hassu olo. Aistin mahan pohjassa "perhosia".

mille kaikelle ajattelulle löytyy selkeä kohde, mihin ne osoittavat.

Minä ajatukselle löytyy keho ja sen osaset, tunteet, tuntemukset, ajatukset. Mun mielestä myös muisti, vai kuuluuko muisti ajatuksiin? Joo, ei ole selkeä kohde eli huti.

Katso niin, että oivallat mikä on todella havaittavissa, ja mille kaikelle ajattelulle löytyy selkeä kohde, mihin ne osoittavat.

Jatkan harjoituksia. Nyt aistin niin vahvaa selkäkipua, että lähden liikkeelle. Ihan uus juttu muuten.
Palataan aiheeseen.

Kiitokset!

[Multipass]

Hei ja hienoa, tästä on hyvä jatkaa.

Aloitetaan todentamaan todellista havaintoa (TH)



Katso omenaa. Kun katsot omenaa, näet värin; ajatuksen, mikä sanoo ´omena`; ja ehkä ajatuksen, mikä sanoo `katson omenaa`.
Mitä voidaan tietää varmasti? Väri on havaittavissa ja ajatukset ovat havaittavissa.

Mutta miten on ajatusten sisällön laita, mitä ne kuvailevat?
Todellinen havainto ei viittaa jotakin havaittua kuvaileviin ajatuksiin … sillä ne ovat pelkästään lisää ajatuksia.
Todellinen havainto on ääni, ajatus, väri, tuoksu, maku, tunne.

Onko tässä todella `omena`, vai pelkästään väriä sekä ajatus, mikä sanoo sitä ´omenaksi`?
Voidaanko omenaa löytää todellisessa havainnossa?
Vaikka nämä ajatukset ovat tiedossa ja se mistä ne puhuvat, niin niitä ei voida löytää todellisen havainnon avulla.
Tätä tarkoitetaan sillä, kun puhutaan ´katso todellista havaintoa ja suoraan aistittua´.
Sitä minkä tiedät varmaksi ja on varmuudella aina siten.

Maku, nimettynä´omenaksi´, on havaittavissa.
Väri , nimettynä ´omenaksi´, on havaittavissa.
Tuntemus, nimettynä ´omenaksi´, on havaittavissa (kun kosketat sitä).
Tuoksu, nimettynä ´omenaksi´, on havaittavissa
Ajatus, mikä kuvailee ´omenaa´, on havaittavissa.
Siitä huolimatta, omena ei ole todella havaittavissa.


Ajatus on ilmiö, mikä ilmenee täysin samoin kuin ääni, väri, maku, tuoksu ja tunne. Näin ollen ajatus sellaisenaan on myös todellinen havainto … joten kaikki on todellista havaintoa, paitsi ajatuksen ´sisältö´.
Sillä ajatus sellaisenaan, ei sisällä minkäänlaista kokemista. Jos ajatus sisältäisi kokemista, niin silloin sana `makea´myös tuntuisi makealta ja sana ´kuuma´myös tuntuisi kuumalta.

Nyt katso edellisiä kysymyksiä ja vastauksiasi tältä pohjalta. Paneudu todella havaitsemaan miten asia on, ettei se jää pelkästään älylliseksi ymmärrykseksi.

Vastaa uudelleen tältä pohjalta ja todellisesta kokemisesta käsin <3

[Mirsko]

Hei!

Tarkastele ajattelua. Mikä on ajatus? Ovatko ajatukset eriarvoisia? Onko ajatuksella minkäänlaista vaikutusta sinuun, jos siihen ei kiinnitä mitään aistimuksia (tunteita, merkityksiä).

Mikä on ajatus? Mikä on hajuaistimus? Näköaistimus? Ne ovat havaintoja. Todellisia havaintoja.
Ovatko ajatukset eriarvoisia? Ei
Onko ajatuksella vaikutusta minuun, jos...? Ei. Paitsi jos syntyy "oivallus", silloin nousee tukka pystyyn.

Havaitse ero olevalla ja kuvitellulla.
Ikkuna on auki, aistin tuulen huminaa, hiljaisuutta. Näppiksen yllä on valo, koska sisällä on hämärää. Onko jälkimmäinen (sisällä on hämärää) kuvittelua? Se on ainakin johtopäätös vaikka 'sisällä on hämärää' on havaittavissa.
'Tämä vaatii keskittymistä' on ajatus ja havainto. Onko se oleva vai kuvittelua? Aistin keskittymistä. Juu.

KOrjattu versio. Aistin tuntemuksen. Aistin värejä. Aistin ajatuksia.

Onko minä olemassa, vai onko se vain kuviteltu sana?
Minän kun hajottaa osiin, niin mitään ei löydy. Ihmisen kun hajottaa osiin, niin sielua ei löydy.

Ei muutoksia. Paitsi poistin osan. :-)

mille kaikelle ajattelulle löytyy selkeä kohde, mihin ne osoittavat.
Minä ajatukselle löytyy keho ja sen osaset, tunteet, tuntemukset, ajatukset.

Omena ajatukselle löytyy väri, maku, tunto, haju (no, tuoksu). Syntyi siis ajatus, johon reagoin. JOlle annoin merkityksen.
Tämmöstä tää on!

Menen harjoittelemaan. Kiitos!

[Multipass]

Hei ja hienoa,
Vähitellen karsiutuu ylimääräinen pois :)

KOrjattu versio. Aistin tuntemuksen. Aistin värejä. Aistin ajatuksia.

Mennään syvemmälle tähän.

Tarkkaile aistimista.
Mikä on se, mikä aistii?
Onko aistija erillisenä jossain?
Mikä on ero aistijan ja aistittavan välillä?
Pystytkö osoittamaan missä kohtaa vaikkapa kuulija lakkaa ja kuuluminen alkaa?
Mihin pohjautuu oletus, että on jokin mikä aistii ja erillään siitä, on jotain mitä aistitaan?

Muista katsoa näitä todellisten havaintojen puitteissa.
Tutki todella. Mene syvälle aistimuksiin kokemaan ja kerro sieltä kokemisesta käsin.
Kuvaile tunteita ja kaikkea mitä nousee ja miten havaitset niiden muodostuvan.
Sulaudu kokemiseksi ja kerro mitä näet.
Älä vältä tunteiden kuvailua. Kerro suoraan kaikki mitä koet. Niiden avulla pääsemme katsomaan syvemmin sitä, mikä on epäselvää <3

Mukavaa lämmintä päivää :)

[Mirsko]

Hei,

innostuin heti lainaamaan tekstiä, joten tää on nyt sekaisin. Sori!
Johtui ehkä siitä, että ajattelin juuri näitä samoja itsekseni kun oli taukoja.

Onko aistija erillisenä jossain?
Mikä on ero aistijan ja aistittavan välillä?

Ei ole erillistä aistijaa. Siihen asti menee hyvin, mutta kun ajatus tekee havainnon, että jotain "puuttuu", kierähtää mahassa.
Samoin vihamielinen ajatus joltain uppoaa palleaan. Samaistun niihinkin. Elokuvat - täysin mukana. En voi katsoa. Ehkä olen liian ratkaisukeskeinen? OIkein-väärin-ajattelua?

Ei ole eroa. Sinne uppoaa - aisteihin. Sitä kaipaa. Luonnossa se lienee helpointa. Kun itse häipyy, aika katoaa.

Hei ja hienoa,
Vähitellen karsiutuu ylimääräinen pois :)

KOrjattu versio. Aistin tuntemuksen. Aistin värejä. Aistin ajatuksia.

Mennään syvemmälle tähän.

Tarkkaile aistimista.
Mikä on se, mikä aistii?
Onko aistija erillisenä jossain?
Mikä on ero aistijan ja aistittavan välillä?
Pystytkö osoittamaan missä kohtaa vaikkapa kuulija lakkaa ja kuuluminen alkaa?

Pystytkö osoittamaan missä kohtaa vaikkapa kuulija lakkaa ja kuuluminen alkaa?

En pysty. Ainoastaan tulkinnan ollessa päällä.

Mihin pohjautuu oletus, että on jokin mikä aistii ja erillään siitä, on jotain mitä aistitaan?

Erilliseen minään.

Mikä on se, mikä aistii?

En tiedä. Onko sillä nimeä? Määritelmää?

Muista katsoa näitä todellisten havaintojen puitteissa.
Tutki todella. Mene syvälle aistimuksiin kokemaan ja kerro sieltä kokemisesta käsin.
Kuvaile tunteita ja kaikkea mitä nousee ja miten havaitset niiden muodostuvan.
Sulaudu kokemiseksi ja kerro mitä näet.
Älä vältä tunteiden kuvailua. Kerro suoraan kaikki mitä koet. Niiden avulla pääsemme katsomaan syvemmin sitä, mikä on epäselvää <3

Älä vältä tunteiden kuvailua. Kerro suoraan kaikki mitä koet.

Toisen tuskan kokeminen! Toisten ajatusten kokeminen! Toisen kipu, sairaus. Niihinkin uppoaa. Ei voi valita, jos lähtee tälle tielle. Vai voiko? Välillä tuntuu, että niihin "sulaa", tulee lämpöä rintakehään. Lempeyttä. Aistii voimaa. Välillä vaan ei jaksa. Aistii heikkoutta.

Tämmöstä tänään.

Mukavaa lämmintä päivää :)